Lauantaiehtoota!

Aika on hieman kirjoitella, kun ei tuota Ässien räpellystä viitsi katsella. Onneksi löin vetoa Bluesin puolesta. Puertoa tuli kuljettua ristiin rastiin tavattiin varmaan kaikki paikalla olevat palstapersoonat, paitsi Varsinainen Kalle, häntä emme nähneet. Sadekelit pilasivat muutaman suunnitelman noin totaalisesti. Ryppyperunat tekivät taas kauppansa Mojon kera. La Cuadrassa söimme useamman kerran, liharuokia ja merenantimia. Kokkailtua tuli myös itsekin sadepäivien ratoksi. Chamorcan retki oli rankka ja antoisa, maisemat hienoja, siellä voisi käydä toistekin, mutta jalat on oltava paremmassa kunnossa. Tammi-helmikuu meni asioita hoidellessa ja se vei huomattavan ajan ja halun kovemmalta treeniltä. Ensi kesäksi suunnittelin jo pienimuotoisia patikkaretkiä tuonne Ruotsin ja Norjan puolelle, yhdistettynä kalastukseen. Hyvää seuraa oli reissulla, Aguila vaimoineen, parasta A-luokkaa, Mallua ja Marinoa unohtamatta. Naisseurassa viihdyn aina, kuten ehkä tapaamani palstattaret tietävät. Vaimon käämit olivat hieman koetuksella, mutta kyllä hän siitä pian toipui. Rumia ei puhuttu eikä kähmintää harrastettu, mitä nyt vähän kuola valui kun noita karnevaalikaunottaria katseltiin ja kuvailtiin. Hyvää illanjatkoa. Tämä kyllä taisi olla se lapsikuningatar, että tässä kohtaa ei vielä kuolattu.