perjantai 14. tammikuuta 2011

Mukavaa melkein aurinkoista perjantaita.

"Röörit" on vielä senverran tukossa, että kunnon kuntoilutouhua ei voi vielä suorittaa. Hain lisää yskänlääkettä vielä puolilitraa, eiköhän tuo köhä sitten jo ala helpottamaan. Vettä on juotu, inkivääriä syöty, ainoa asia mitä ei ole tullut kokeiltua on kunnon känni ja sammuminen lumihankeen. Eipä sekään kiinnosta näillä pakkasilla, tauti varmaan lähtisi ja myös henki. Kun ihminen kuolee niin noita asioita siunaantuu, onneksi hautaustoimisto hoitaa käytännössä kaiken siihen puoleen liittyvän. Sitten on nuo mammona-asiat pankissa, vaimo hoisi tähän asti äidin raha-asiat, nyt ne on minun hommeleitani, no nyt nekin on pankissa hoidettu. Sitten myöhemmin on vielä perunkirjoitus, sekin on läpihuutojuttu mutta toimitettava sekin on. Tänään vielä haetaan äidin loput tavarat pois Ruskakodista ja sitten sekin on historiaa. Tulee vaan mieleen kuinka kovan taistelun takana oli saada hänet sinne, kaikki paikat olivat kortilla. Ehkä siellä Puertossa, maaliskuun alussa, kun yrittää pysyä Mikon ja Aguilan kelkassa, asiat ovat jo hieman pois mielestä. Kyllä sitä reissua odottaakin, ihan kuin olisi ekaa kertaa lähdössä. Minulla on hieman laskut sekaisin että kuinka monta kertaa on tullut Puertossa käytyä, parhaimpina vuosina kun tuli käytyä kahdesti. Täytyy varmaan Domingolta kysyä Park Plazassa josko hänellä olisi arkistoissa dokumenttia. Sitten on tietysti oltu Carabelassa muutama kerta, muinaisessa Panoramica IV:ssa, Pez Azulissa ja Chimyseissä. Karkeasti arvioiden viitisenkymmentä kertaa. Mitä noista luvuista oltu on ja hauskaakin on ollut, ja toivotaan että vieläkin on. Hyvät päivänjatkot kaikille, joku meistä taitaa jo kapsäkkiä pakkailla.....vai?

5 kommenttia:

  1. Hyvät päivänjatkot.
    Reissua odotellaan ja tehdään kaikki temput ettei mene "röörit" tukkeeseen.

    VastaaPoista
  2. Kyllä ne asiat Puertossa nollautuu,ja köhäkin taaksejäänyttä. Nimimerkillä kokemusta on. Hyvään aikaan matkaan lähdette.

    VastaaPoista
  3. On hyvä, että perukirjoitus on vain läpihuuto juttu, niin oli meilläkin silloin rinnallaeläjän lähdettyä. Tyttäret olivat tehneet etukäteen päätöksen, että kaikki, mitä on jää minulle ja kaikesta saan itse sitten huolsehtia, eivät halua mitään minun vielä eläessä. Ei tullut riitaa. Onneksi. ne riidat ovat usein niin repiviä.
    Hyvää matkan odottelua, sieltä se tulee vastaan.
    Ja Park Plazaan, ihan ikävä tulee!

    VastaaPoista
  4. No niin, nyt taas kotona. Vielä jotain keksin,
    mitä piti käydä hakemassa.
    Kapsäkit ovat esillä ja niihin on tavaraakin
    jo heitelty. Hitsin painoraja!
    Vähän on sellainen tunne, että ekaa kertaa
    olis reisuun lähdössä. Ei oikein osaa päättää
    mitä ottaa ja mitä jättää. (Ja pieleen
    menee kuitenkin.)

    Myös minä voin kokemuksesta sanoa,
    että paikan vaihdos on hyvä lääke.
    Aurinkoa ei meillä näy.
    Terkkuja.

    VastaaPoista
  5. Kaikille oikein hyvää viikonloppua. Muuttokuorma on haettu ja nyt tässä kirjoitellaan, kun taas hiukan jotain saanut aikaan. Tyttären kanssa(vaimo pomotti) tehtiin ja purettiin kuorma.

    VastaaPoista